Jakson vikat oppitunnit saatiin pakettiin eilen ja nyt ollaan periaatteessa lomalla, mutta ei nyt ihan kuitenkaan. Kuten edellisessä jorinassa kävi ilmi, muuan jättirojekti oli suurin piirtein alottamista vaille valmis. Noh, nyt ensimmäiset neljä sivua on korkattu allekirjoittaneen toimesta, joten pikkuhiljaa lähestymme vääjäämätöntä, eli kouluhommien loppumista. Saatiin muuten yhen toisen kurssin jokaisesta viikkotehtävästä paras arvosana, joka on melko hämmentävää ihan jo siitä syystä, että ehkä yhessä tehtävässä tuntu siltä että nyt on puristettu kaikki maailman tieto siihen 1200 sanaan. No mutta voi ainakin kokeeseen lähtee rennoin mielin, kun suurin piirtein oman nimen kirjottamalla taitaa saada kurssin läpi.
Pakko vähän sohasta kepillä, helvetin pitkällä sellasella, tätä poliittista ampiaispesää nimeltä koulutus ja siihen kohdistuvat leikkaukset. Törmäsin nimittäin eilen Ville Niinistön FB-päivitykseen, jossa kovasti kritisoitiin hallituksen aikeita asettaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille 1500 euron lukuvuosimaksu. Onhan se kieltämättä hanurista, että potentiaaliset opiskelijoiden Suomeen kantamat rahat valuu nyt jonnekin muualle. Niinistö ei kuitenkaan ollu huolissaan tästä, vaan siitä, miten nyt ulkomaalaisten opiskelijoiden välinen epätasa-arvo kiihtyy ja opiskelupaikat jaetaan tulevaisuudessa maksukyvyn perusteella koska hallitus ja sen riistopolitiikka. Varmasti ihan validi huolenaihe, mutta en nää että se on Suomen rooli huolehtia siitä, miten ulkomaalaisten opiskelijoiden tasa-arvo toteutuu. Ei valitettavasti uppoo tällanen maailmanparannusmeininki meikäläiseen. Sitä paitsi 1500 euroo vuodessa ei ees ole mikään älytön hinta, mikäli koulutus vaan on laadukasta, kuten se nyt Suomessa todistetusti tuppaa olemaan. Täällä Alankomaissa kaikki, myös Alankomaiden kansalaiset sekä EU-alueelta tulevat tutkinto-opiskelijat, maksaa noin pari tonnia vuodessa pelkkinä lukuvuosimaksuina. 1500 on vähemmän kuin 2000, eli Suomihan on teoriassa houkuttelevampi vaihtoehto, vai mitä?
Kuitenkin jostain perin kummallisesta syystä myös EU-opiskelijat tunkee tänne opiskelemaan Suomen sijasta. Syitä siihen en osaa kun vaan arvailla, mutta veikkaan että laadukas koulutus, korkea elintaso ja englannin kielen taso on varmaan aika lähellä totuutta. Väitänpä siis, että Suomen ongelmat ulkomaalaisten opiskelijoiden houkuttelussa on ihan jossain muualla, kun nyt tässä 1500 euron lukuvuosimaksussa. Painotan vielä, että lähes kaikki on pelkkää mutuilua ja jos jollain on esittää oikeesti päteviä faktoja, puolesta tai vastaan, niin kuuntelen kyllä mielelläni.
Toinen opiskeluun liittyvä juttu tuli vastaan muutama viikko sitten, jälleen Facebookissa, kun Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson hätäili, kuinka suomalaisten opiskelijoiden nyt käy, kun opintotuki muuttuu lainapainotteiseksi. Kommenttiosiossa keskustelu kävi kiivaana ja leikkauksia vastaan oltiin liikenteessä muun muassa seuraavanlaisella argumentilla: "Kyllä opiskelijaelämästä pitää myös pystyä nauttimaan".
Olen samaa mieltä, koska opiskelu on mun mielestä kokonaisuudessaan kuormittavampaa verrattuna perus kasista neljään-duunarin elämään, työstä riippuen tietysti. Sitä en kuitenkaan allekirjota, että valtion pitäs tukee tätä "muuta elämää" ja nautiskelua. Tällä hetkellä suomalaisille opiskelijoille tarjotaan ilmasen koulutuksen lisäks noin 500 euroa kuussa puhtaana käteen, alennuksia ruoasta, asumisesta, julkisten käytöstä sekä joskus jopa terveydenhuollosta, kuten varmasti tiedättekin.
Verrataanpa tätä Hollannin systeemiin: tällä hetkellä opintotuki on noin 200-300 euroa puhtaana käteen, mutta tämäkin tuki muutetaan opintolainaks lähitulevaisuudessa. Asuminen solussa kustantaa 350-400€ per huone, eli lyhyellä matikalla voi siis jo päätellä, että opintotuki ei kata edes asumista. Valtio tarjoaa kyllä julkisen liikenteen käytön ilmaseks joko ma-pe tai la-su, mutta siinäpä se. Tästä johtuen suurin osa asuu porukoillaan tai käy töissä, että pysysivät leivänsyrjässä kiinni.
Toinen juttu onkin sitten esimerkiks nämä Latvian sankarit, jotka ensinnäkin tulee vieraaseen maahan pelkän koulutuksen perässä, maksavat sen pari tonnia vuoteen pelkkinä lukukausimaksuina. Opintotuen määrä: 0€. Tyypit joutuu tekemään siis aivan helvetisti töitä kustantaakseen opiskelut. Siinä ei paljon joulu tai muutkaan lomat soittele kun pitäs koittaa saada vuokrat, koulukirjat ja lukukausimaksut kustannettua.
Yllä mainittujen syitten takia korpeaa ihan jonkun verran, kun Suomessa kehdataan marista siitä, miten valtio on paska kun ei opiskelijalla rahat riitä ynnä muuta ynnä muuta. Jännä kuitenkin, miten täällä ne rahat saadaan riittämään ilman sitä 500€ kuukausittaista lahjapakettia, mutta valittakaa vaan kaikin mokomin. Mä ainakin arvostan opintotukea aivan helvetisti, sillä se mahdollistaa tämän(kin) seikkailun ilman älytöntä omaa rahallista panostusta. Moni muu vaihtari, joilla siis ei oo rahakkaita vanhempia kustantamassa opiskeluja, joutuu käymään töissä että saa kustannettua ees tämän puolen vuoden periodin.
Hallituksesta ja leikkauksista vielä. Taloudellinen tilanne on ihan yhtä paska muuallakin, eli ei se hallitus huvikseen meiltä leikkele. Saavutetuista eduista luopuminen luonnollisesti vituttaa, mutta kyllä meillä suomalaisilla, varsinkin opiskelijoilla, on asiat vielä ihan hyvin verrattuna moneen muuhun maahan.
Eipä mittään, nyt kun on tämäkin asia saatu pois sydämeltä niin taidanpa lähtee reeneihin. Tällä kertaa maila mukaan ja verkot tötterölle!
PS. Anoppi on paras noppi. Elä hermostu
keskiviikko 21. lokakuuta 2015
lauantai 17. lokakuuta 2015
Back on track
Noniin joojoo kiirettä on pitäny niin ei oo joutanu tänne hölisemään, mutta eiköhän tämä tästä helpota ihan kohta. Tänään saatiin valmiiks yhen ison kurssin viimenen tehtävä, mutta toisen kurssin jättitehtävä on vielä kokonaan alottamatta. Kylläpä tässä kerkee ens viikolla...
Viime postaus jäi jännittävään cliffhangeriin ennen viikonlopun sählypelejä. Sen verran voin paljastaa, että ruuhkassa ei seisottu, herätys oli ihan liian aikasin ja voitettiin 14-2. Tuomarihommatkin meni ihan suht mukavasti, eli kaikin puolin onnistunu viikonloppu. Plussaa tietysti että sunnuntaina päästiin anopista eroon... Niin, ja käytiinhän me Saksassakin lätkää kattomassa! Sunnuntaina köröteltiin Kölniin Lanxess Areenalle Haie vs Eisbären Berlin-matsiin ja kyllä muuten kannatti! Tunnelma oli aivan järkyttävän hyvä, katsojia joku 11 500 (7500 paikkaa tyhjänä) ja fasiliteetit oli niin viimesen päälle kun voi vaan olla. Ruoka oli hyvää ja järkevän hintasta, olutta sai ostettua kiertäviltä ukkeleilta suoraan omalle paikalle ja hintakin oli puolet siitä, mitä Suomessa. Suosittelen väkevästi tsekkaamaan kyseisen areenan ihan jo pelkän kokemuksen takia. Peli nyt ei mitään maailman häikäsevintä ollu, mutta kylläpä tuota DEL-liigaa mieluumin vahtaa 11000 muun kanssa kun jotain hikistä KalPa-Pulicans joutavata kiekottelua joka päättyy rankkareilla 0-1.
Suunnitelmasta poiketen käytiin Luxemburgissa vasta maanantaina, koska meillä on ollu vähän vaikeuksia saada haastatteluja paikallisten kanssa aikaseks. Ei siltä reissulta paljon hullua hurskaammaks tultu, mutta ainakin saatiin hyvä nippu yhteystietoja. Soittelinkin tuossa eilen Luxemburg Cityn matkailutoimen johtajalle, eli suoraan sikariportaaseen ilman välikäsiä! Luxemburg on muuten helvetin hieno kaupunki, kannattaa ehdottomasti käydä jos vaan aikaa on! Hinnat on suurin piirtein Suomen tasoo, mutta maisemat on jotain mitä näkee vaan postikorteissa...
Tällä viikolla nyt ei mitään mullistavaa ohjelmaa oo oikeestaan ollu. Hande tuli, meni ja jätti laukkunsa Schipholin tallelokeroon ilmeisesti odottamaan seuraavaa reissua. Fiksu veto.
Tänään kuitenkin pelattiin kauden eka (ja meikäläisen osalta todennäkösesti viimenen) kotiottelu Hot Shotsia vastaan. Jätkät ennakoi että vastustaja on suurin piirtein saman tasonen mitä viime viikolla (14-2), mutta paskan vitut. Oltiin parempi joukkue joo, vaikka vastustajalla oli pari kentällistä ukkoja meidän kahta vaihtomiestä vastaan, mutta luotiin aivan jäätävä määrä maalipaikkoja. Harmi vaan että suurin osa meni seinille. Ekan erän surffailun ja tokan erän varovaisemman pelailun jälkeen lyötiin kolmannen erän viimesillä minuuteilla 5-4 taululle ja pelattiin sen jälkeen maailman huonoin ottelun loppu. Onneks satuin pallon tielle pari kertaa sillä seurauksella, että summeri kerkes soida ja saatiin pisteet kotiin edellä mainituin lukemin. Katsojia oli pöytäkirjan mukaan 15, joten runsaslukuinen kotiyleisö sai poistua tyytyväisenä lauantai-illan viettoon.
Ens viikolla koittaakin jännittävät ajat, koska lauantaina moken kamppeet jää kämpille ja hyppään kakkosjoukkueen mukaan kenttäpelaajana! Ensimmäinen dybyytti miesten otteluissa kentällä nähdään missäs muualla kun Groningenissa, noin 270 km päässä. Jospa sitä onnistus vaikka maalin hakkaamaan.
Matsin jälkeen ei turhan pitkään palautella, vaan maanantaina lyödään rytkyt läjään ja lennetään Porton lämpöön vähän surffailemaan! Ens viikko meneekin siis kokeisiin lukiessa, koska voipi olla että kouluhommat saattaa jäädä vähän taka-alalle reissussa. Reissusta kotiudutaan perjantaina, ja lauantaina onkin heti taas matsi! Otteluohjelma on kieltämättä ihan mukava, varsinkaan kun täällä nyt ei varsinaisesti paljoo muuta tekemistä ookkaan kun pelailla sählyä.
Palataan asiaan kunhan joutaa, nyt otan belgialaisen Trappist-oluen voiton kunniaksi
Viime postaus jäi jännittävään cliffhangeriin ennen viikonlopun sählypelejä. Sen verran voin paljastaa, että ruuhkassa ei seisottu, herätys oli ihan liian aikasin ja voitettiin 14-2. Tuomarihommatkin meni ihan suht mukavasti, eli kaikin puolin onnistunu viikonloppu. Plussaa tietysti että sunnuntaina päästiin anopista eroon... Niin, ja käytiinhän me Saksassakin lätkää kattomassa! Sunnuntaina köröteltiin Kölniin Lanxess Areenalle Haie vs Eisbären Berlin-matsiin ja kyllä muuten kannatti! Tunnelma oli aivan järkyttävän hyvä, katsojia joku 11 500 (7500 paikkaa tyhjänä) ja fasiliteetit oli niin viimesen päälle kun voi vaan olla. Ruoka oli hyvää ja järkevän hintasta, olutta sai ostettua kiertäviltä ukkeleilta suoraan omalle paikalle ja hintakin oli puolet siitä, mitä Suomessa. Suosittelen väkevästi tsekkaamaan kyseisen areenan ihan jo pelkän kokemuksen takia. Peli nyt ei mitään maailman häikäsevintä ollu, mutta kylläpä tuota DEL-liigaa mieluumin vahtaa 11000 muun kanssa kun jotain hikistä KalPa-Pulicans joutavata kiekottelua joka päättyy rankkareilla 0-1.
Suunnitelmasta poiketen käytiin Luxemburgissa vasta maanantaina, koska meillä on ollu vähän vaikeuksia saada haastatteluja paikallisten kanssa aikaseks. Ei siltä reissulta paljon hullua hurskaammaks tultu, mutta ainakin saatiin hyvä nippu yhteystietoja. Soittelinkin tuossa eilen Luxemburg Cityn matkailutoimen johtajalle, eli suoraan sikariportaaseen ilman välikäsiä! Luxemburg on muuten helvetin hieno kaupunki, kannattaa ehdottomasti käydä jos vaan aikaa on! Hinnat on suurin piirtein Suomen tasoo, mutta maisemat on jotain mitä näkee vaan postikorteissa...
Tällä viikolla nyt ei mitään mullistavaa ohjelmaa oo oikeestaan ollu. Hande tuli, meni ja jätti laukkunsa Schipholin tallelokeroon ilmeisesti odottamaan seuraavaa reissua. Fiksu veto.
Tänään kuitenkin pelattiin kauden eka (ja meikäläisen osalta todennäkösesti viimenen) kotiottelu Hot Shotsia vastaan. Jätkät ennakoi että vastustaja on suurin piirtein saman tasonen mitä viime viikolla (14-2), mutta paskan vitut. Oltiin parempi joukkue joo, vaikka vastustajalla oli pari kentällistä ukkoja meidän kahta vaihtomiestä vastaan, mutta luotiin aivan jäätävä määrä maalipaikkoja. Harmi vaan että suurin osa meni seinille. Ekan erän surffailun ja tokan erän varovaisemman pelailun jälkeen lyötiin kolmannen erän viimesillä minuuteilla 5-4 taululle ja pelattiin sen jälkeen maailman huonoin ottelun loppu. Onneks satuin pallon tielle pari kertaa sillä seurauksella, että summeri kerkes soida ja saatiin pisteet kotiin edellä mainituin lukemin. Katsojia oli pöytäkirjan mukaan 15, joten runsaslukuinen kotiyleisö sai poistua tyytyväisenä lauantai-illan viettoon.
Ens viikolla koittaakin jännittävät ajat, koska lauantaina moken kamppeet jää kämpille ja hyppään kakkosjoukkueen mukaan kenttäpelaajana! Ensimmäinen dybyytti miesten otteluissa kentällä nähdään missäs muualla kun Groningenissa, noin 270 km päässä. Jospa sitä onnistus vaikka maalin hakkaamaan.
Matsin jälkeen ei turhan pitkään palautella, vaan maanantaina lyödään rytkyt läjään ja lennetään Porton lämpöön vähän surffailemaan! Ens viikko meneekin siis kokeisiin lukiessa, koska voipi olla että kouluhommat saattaa jäädä vähän taka-alalle reissussa. Reissusta kotiudutaan perjantaina, ja lauantaina onkin heti taas matsi! Otteluohjelma on kieltämättä ihan mukava, varsinkaan kun täällä nyt ei varsinaisesti paljoo muuta tekemistä ookkaan kun pelailla sählyä.
Palataan asiaan kunhan joutaa, nyt otan belgialaisen Trappist-oluen voiton kunniaksi
sunnuntai 4. lokakuuta 2015
Eipä menny viime viikonlopun sarja-avaus niinkun suunniteltiin, vaan tukkaan tuli niin että suhina kävi. Loppunumerot 7-1 ei kyllä oikeestaan kerro muusta kun siitä, että oltiin aivan kaikessa vastustajaa perässä. Saatiin olla pallossa aika rauhassa, koska vihulainen päätti pysytellä puolessa kentässä, mutta siitä trapista ei meinattu päästä ohi ei sitten millään. Meneteltiin siinä sitten kovalla prosentilla palloja keskialueella ja annettiin vastustajalle jatkuvasti vastahyökkäyksiä. Joukkuepelin pitää parantua aika roimasti, jos jätkät mielii kauden päätteeks nousta liigaan. Pelasivat muuten liigapelin siinä meidän jälkeen, mikä oli oikeastaan ihan mielenkiintosta katottavaa. Amsterdamin FB Agents nöyryytti Haagin HSK:ta kevyin 27-3 rugbylukemin. Agentsin kokoonpanossa (8+1) oli muistaakseni kolme hollantilaista ja HSK:lla suunnilleen saman verran. Ruotsalaisia ja suomalaisia siis vilisti kentällä jatkuvasti.
Muutenkaan tuo päivä ei menny ihan putkeen, sillä Breda-Delft-välillä oli ensinnäkin aivan jäätävät lauantairuuhkat koska liikenneonnettomuus. Ja kun täällä on ruuhka, niin se ei tarkota sitä, että traktorin perässä on viis autoo tai muuta hessua. Lauantaina homma meni niin, että meidän piti olla Delftissä 12:30 pelissä tuomaroimassa ja toimitsijavuorossa. Lisäks meillä oli tuossa matsissa kautensa avaavan kakkosjoukkueen pelipaidat takakontissa. Lähettiin ihan hyvissä ajoin Bredasta, mutta ruuhkassa seisoskeluun ja jumitteluun kulu semmonen aika rapsakka 2,5 tuntia yhteensä. Takasin tullessa joskus ysin maissa päästiin taas seisomaan ruuhkassa, tällä kertaa tietyön takia. Hauskinta noissa ruuhkissa on se, että ne vaan loppuu yhtäkkiä. Jossain vaiheessa liikenne vaan lähtee vetämään ja ruuhkan syy jäi mulle ainakin täydeks mysteeriks molemmilla kerroilla...
Ens viikonloppuna taas mennään Enschedessä, joka on parin tunnin ajomatkan päässä Saksan rajalla asti. Suurin uutinen tuohon viikonloppuun liittyen on se, että jo pari vuotta tauolla ollu tuomariura puhalletaan taas henkiin! Aamun eka matsi ois meininki olla tuomarina ja tokassa matsissa sitten napata se kauden eka voitto. Saas nähä montako tuntia tällä kertaa seisotaan ruuhkassa.
Koulussa ei oikeestaan kurjuutta kummempaa. Muu elämä on aikalailla minimissä, koska vaikka noita kouluhommia kuinka yrittäs tehdä sieltä mistä aita on matalin, niin silti niitä päätyy vaan vääntämään joka päivä muutaman tunnin. Ens viikolla tulee ensimmäiset vieraat vetelehtimään tänne meille ja perjantaina käydään kouluryhmän kanssa Euroopan veropakolaisten paratiisissa, Luxemburgissa!
Nyt minä rupeen kahtomaan sählyä. Pistin muuten elämäni ekat säbäbetsit sisään. Mukava kokeilla välillä muitakin tapoja hävitä rahansa kun lätkä ja futis.
Muutenkaan tuo päivä ei menny ihan putkeen, sillä Breda-Delft-välillä oli ensinnäkin aivan jäätävät lauantairuuhkat koska liikenneonnettomuus. Ja kun täällä on ruuhka, niin se ei tarkota sitä, että traktorin perässä on viis autoo tai muuta hessua. Lauantaina homma meni niin, että meidän piti olla Delftissä 12:30 pelissä tuomaroimassa ja toimitsijavuorossa. Lisäks meillä oli tuossa matsissa kautensa avaavan kakkosjoukkueen pelipaidat takakontissa. Lähettiin ihan hyvissä ajoin Bredasta, mutta ruuhkassa seisoskeluun ja jumitteluun kulu semmonen aika rapsakka 2,5 tuntia yhteensä. Takasin tullessa joskus ysin maissa päästiin taas seisomaan ruuhkassa, tällä kertaa tietyön takia. Hauskinta noissa ruuhkissa on se, että ne vaan loppuu yhtäkkiä. Jossain vaiheessa liikenne vaan lähtee vetämään ja ruuhkan syy jäi mulle ainakin täydeks mysteeriks molemmilla kerroilla...
Ens viikonloppuna taas mennään Enschedessä, joka on parin tunnin ajomatkan päässä Saksan rajalla asti. Suurin uutinen tuohon viikonloppuun liittyen on se, että jo pari vuotta tauolla ollu tuomariura puhalletaan taas henkiin! Aamun eka matsi ois meininki olla tuomarina ja tokassa matsissa sitten napata se kauden eka voitto. Saas nähä montako tuntia tällä kertaa seisotaan ruuhkassa.
Koulussa ei oikeestaan kurjuutta kummempaa. Muu elämä on aikalailla minimissä, koska vaikka noita kouluhommia kuinka yrittäs tehdä sieltä mistä aita on matalin, niin silti niitä päätyy vaan vääntämään joka päivä muutaman tunnin. Ens viikolla tulee ensimmäiset vieraat vetelehtimään tänne meille ja perjantaina käydään kouluryhmän kanssa Euroopan veropakolaisten paratiisissa, Luxemburgissa!
Nyt minä rupeen kahtomaan sählyä. Pistin muuten elämäni ekat säbäbetsit sisään. Mukava kokeilla välillä muitakin tapoja hävitä rahansa kun lätkä ja futis.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)