Joulun pyhät alkaa olla lusittu ja lahjojen määrästä päätellen olin oikein kilttinä! Lunta ei näkyny muualla kun Eurosportin ampumahiihtokoosteissa ja kinkku oli Ikeasta, mutta kyllä niillä jonkunlaisen köyhän miehen joulujuhlan sai aikaseks. Herr F aus Deutschland lainas meille vielä raclettegrilliään, eli joulu vietettiin suomalais-hollantilais-sveitsiläis-saksalais-belgialaisin menoin tällä kertaa. Saksa ja Belgia soluttautu tällä kertaa sillä muotoa, että Miisa sai Saksassa asustelevalta täti-ihmiseltä joulupaketin ja Belgiasta tuotiin olutta niin helvetin paljon ettei jääkaappiin edes mahtunu. Ei voi kun ihmetellä, että mistä se kaikki taito on lähtösin...

Viimeks horisin jotain, että käydään Antwerpenissä kahtomassa Star Warsia, ja näin myös tapahtui! Sitä ennen tehtiin stoppi Bierparadijsissa, joka oli kyllä vähintään yhtä odotettu tapahtuma kun mitä tuo leffa. Olutta tuli ostettua, noh, kymmenillä euroilla, mutta tähän mennessä oon kyllä ollu tyytyväinen kaikkiin ostoksiin. Erityismainintana heräteostoksena mukaan tarttunu Ster Pils-lava, hinta 5€ plus pantti! Paikallistakin paikallisempi merkki, jonka hinta-laatusuhde on erittäin kohdallaan. Poikkeuksellista tällä reissulla oli se, että "juon ehkä kymmenen bissee vuodessa"-Victor osti kerralla parin vuoden varastot täyteen hyödyntämällä tuon samaisen 5€ tarjouksen... Naapurillekin ostettiin joululahjaks Leffen maistelulaatikko, joka tuli näköjään maisteltua samana iltana, koska sattumalta ko. herralla oli synttäribileet just samana päivänä, gefeliciteerd!

Kaljakorien kilistessä takakontissa/takapenkillä/miisan sylissä päästiin jatkamaan matkaa kohti Antwerpeniä ja tätä kuuluisaa Kinepolis-elokuvakompleksia, joka on joko Euroopan suurin tai toisiks suurin leffateatteri, en muista varmaks kumpi on totta. Eniweis, saavuttiin paikalle pari tuntia etupeltoon ja otettiin liput haltuun LASER ULTRA 3D-näytökseen, eli hommat oli ns. isollaan! Jos meillä oli hommat isollaan, niin on myös Belgian turvallisuusihmisillä, ainakin päätellen siitä poliisien ja rynnäkkökiväärien määrästä mikä siellä leffateatterin aulassa tuli vastaan. Kansallinen terroriuhkataso on 3/4, eli armeijan pojatkin on päässy liittymään terrorisminvastaisiin kekkereihin.

Elämäni kalleimman ja ehkä huonoimman kebab-annoksen jälkeen lähdettiin vetelehtimään kohti salia. Ruokahetken aikana aula oli pamahtanu täyteen ihmisiä ja vaikka sun mitä helvetin avaruusmatkailijoita. Lisäks paikalla oli bändi, joka veivas Star Warsista tuttuja biisejä Stormtrooperien valvovan silmän alla. Ilmassa oli suuren elokuvajuhlan tuntua. Ite leffa pyöri salissa, johon mahtu noin 700 ihmistä kerralla ja fasiliteetit oli viimesen päälle kunnossa. George Lucas ei taaskaan pettäny, vaan tarjolla oli kyllä hyvä leffa, joskaan ei nyt ihan mikään tajunnanräjäyttävä kokemus. TJ pari vuotta jatko-osaan, odottavan aika on pitkä!


Viikon kotona lösötyksen jälkeen lähetään vihdoin ulkomaailmaan, eli jo aikasemmin mainittu Benelux-reilipassi vihitään käyttöön huomenaamuna kun suunnataan kohti EU:n pääkaupunkia, eli Brysseliä. Ohjelmassa joulumarkkinoiden (kyllä, joulu) koluamista, olutta, ruokaa ja todennäköisesti myös terrorismin vastasia joukkoja. Tiistaina mennään Luxemburg Cityyn ja keskiviikkona tehdään stoppi Maastrichtissa, josta sitten hujautetaan takasin kotia uuttavuotta juhlimaan. Siitä viikko, niin saadaan julumetun herrasväki tänne muutamaks päiväks maailman menoa ihmettelemään. Siitä viikko, niin omat vanhemmat tulee, ja siitä viikko niin ollaan jo Juurikan saunan lauteilla istumassa. Nyt keskityn dartsin kahtomiseen, appiukon näkönen äijä heittämässä! Palataan asiaan joskus sitten ens viikolla, ehkä.

Mahoton homma kun on taas tullu tehtyä kaikkee oikeeta tämän blogin raapimisen sijasta. Tunnin päästä alkaa luento niin jopa sitä tässä taas vähän joutaa kuulumisia kertoo.

Viime postauksessa oli tosiaan puhe että käytiin Rotterdamin merimieskirkon suomalaisille Kunnon Ihmisten joulumarkkinoilla, missä sitten totta tosiaan oli ruisleipää, grillimakkaraa ja mustikkakeittoo yms herkkua myynnissä. Rahat meni, mutta mitäpä pienistä. Käytiin pyörähtämässä myös Rotterdamin keskustassa, joka on kieltämättä hyvin erilainen verrattuna muihin kaupunkeihin  missä oon käyny. Lähinnä se pistää silmään, että kaikki on niin uutta ja modernia siinä missä esimerkiks Amsterdamissa on wanhaa kunnon kanaalimaisemaa. Osasyyllinen tähän on tietysti tuo rakas länsinaapuri, joka pommitti Rotterdamin enemmän tai vähemmän paskaks toisessa maailmansodassa. Mutta onpahan koettu.

Oltiin matkassa tämmösillä hienoilla päiväkorteilla, millä sai jyrätä junalla maata ristiin rastiin niin paljon kun sielu sietää. Rotterdamista palattua tuumattiin siis että eiköhän reissata koko rahalla ja lähettiin sitten extempore-reissulle 's-Hertogenboschiin, eli Den Boschiin, joka on Noord-Brabantin provinssin pääkaupunki. Pimeetä oli kun saavuttiin paikan päälle, mutta kaupungista jäi kyllä positiivinen fiilis, koska joka paikka oli täynnä semmosia kiemurtelevia sivukujia, jotka oli täynnä ravintoloita ja ihmisiä. Erittäin lämminhenkinen paikka, suosittelen.

Seuraava viikko taas vetelehdittiin koulussa ilman sen suurempia kertomisen aiheita, mutta viikonloppuna oltiin taas jännän äärellä. Olin nimittäin hölmöyttäni lupautunu Victorin kaveriks Saksaan tuomaroimaan 2. Bundesliigan sählypelejä. Perkele. Lähtö oli joskus mallia helvetin aikasin aamulla ja ekassa pelissä luonnollisesti kärkiporukat vastakkain koko sarjan hulluimman yleisön edessä. Kotijoukkueen organisaatiossa oli pari suomalaistakin mukana, mukava yllätys.

Ite matsissa piti kyllä kiirettä koko 60min, koska matsissa oli sen verran rakkautta ilmassa jo heti alkulämpästä lähtien. Hauskaa oli se, että joukkueet yritti pelata hirveen nopeesti päästä päähän, vaikkei henkilökohtaset taidot sitä oikein sallinukkaan. Tuomarille tämä tarkotti lähinnä päänvaivaa, kun molemmat jengit höökii päätylankusta toiseen ja törmäileevät toisiinsa siinä samalla. Kotijoukkue lopulta hävis dramaattisen ja erittäin kyseenalasen maalin jälkeen 3-4, mutta sanotaanko nyt näin että jos kaks pakkia työntää hyökkääjän oman veskarin päälle, niin siinä vaiheessa on vähän niinkun oma syy, jos pallo livahtaa maaliin siinä rytäkässä. Jokatapauksessa paskat tuomarit ja niin edespäin. Ois voinu mennä paljon paremminkin omalta kohtalta tuo matsi, mutta näitä sattuu.

Aikasemmin oli puhetta että meikäläinen puhaltaa vaan yhen matsin ja tokassa matsissa istun sitten katsomon puolella bratwurstin kera, mutta ei perkele. Eipä oo hetkeen vituttanu niin jämäkästi kun pelin jälkeen kuuli että pääsee vielä nautiskelemaan toisen matsin verran tätä herkkua. Oispa kaljaa.

No eipä auttanu muu kun hypätä autoon ja ajella jonnekin Düsseldorfin lähiöön vetelehtimään kaks tuntia ennen peliä. Kiukun kihinä onneks kerkes laantua siinä ootellessa ja ihmiset oli ihan mukavia, niin matsiin pääs lähtemään ihan hyvillä mielin. Vastakkain oli tällä kertaa pari heikommin sijottunutta joukkuetta, joka kyllä näky selkeesti pelitemmossa. Vaikka jouduttiin viheltämään varmaan neljä tai viis jäähyä, joista yks oli vitonen, niin oli kyllä lopulta tosi helppo peli. Molemmat joukkueet keskitty pelaamaan kitisemisen sijaan ja kunnioittivat toisiaan selkeesti enemmän mitä aamupelin joukkueet. Ottelun kruununa oli kotijoukkueen vika maali, jonka teki eräs vuoden 2001 joulukuussa, eli 13-vuotias poika tyhjiin! Kotijoukkue oli melko hyvillään kun kävin tarjoomassa palloo pojalle muistoks ekasta maalista. Matsin jälkeen saatiin hyvä palaute molemmilta porukoilta ja se kuuluisa ruskea (tällä kertaa valkonen) kirjekuori, eli hyvillä mielin kiinalaisen ravintolan kautta kotia kohti.

Pakko kyllä sanoo että vaikka pelin taso ei silmiä hivelly, niin kyllä nuo saksalaiset vaan osaa tapahtuman luoda. Ekassa matsissa oli aivan jäätävä meteli koko matsin ajan ja tokassa huomas, miten tuo sählyjoukkue on pienen, mutta tiiviin yhteisön juttu. Kaikilla noin 50-70 katsojalla oli nimittäin joukkueen kannatushuivi kaulassa ja koko tapahtumasta jotenkin huoku semmonen positiivinen fiilis. Tätä toivois Suomeenkin enemmän.

Männäviikolla nyt ei taaskaan tapahtunu mitään maailmoja mullistavaa. Perus koulussa vetelehtimistä ja tietokoneella pelailua. Steamilla oli nimittäin sen verran väkevät Black Friday-alet että sorruin ostamaan muun muassa CS:GO:n, joka on luonnollisesti rikastuttanut parisuhdettamme sekä kannustanut fyysiseen aktiivisuuteen. Okei, fyysinen aktiivisuus oli läppä, mutta pakko sanoo että Miisakin on jo päässy koettamaan miltä tuntuu painaa dust kakosessa awikalla terojen aivot pellolle. Pariskuntalaneja odotellessa.

Joulun pyhät lähestyy kovaa vauhtia ja varailtiin tuossa eilissäpäivänä semmonen reilipassi tänne Benelux-maihin, eli käydään eka Brysselissä ja sieltä Luxemburgiin ja kolmantena päivänä Maastrichtin kautta takasin Bredaan. NIIN ja ens viikon maanantaina mennään kahtomaan Star Warsia Euroopan toisiks suurimpaan elokuvateatteriin, joka on tuossa puolen tunnin matkan päässä rajan takana Antwerpenissä. Jehna miten nastaa! Joulun ja UV:n jälkeen ei ookkaan kun yks viikko koulua ja pari koetta ennen kun lähetään takasin Suomeen. Tammikuun alussa saadaan taas vieraita pariin otteeseen, joka on kyllä mukavaa, koska ei täällä liikaa suomituttuja oo näkyny, saas nähä mitä keksitään.