Helevettiläinen kun aika juoksee, kuukausi Hollantielämää tulee täyteen huomenissa! Sitä olevinaan vasta totuttelee elämiseen, kun reissusta alkaa olla jo kohta viidesosa takanapäin. Onneks on sen verran vähän velvotteita tuolla koulun puolella, niin joutaa tekemään muutakin kun istumaan nenä kiinni kirjassa!
Tai niin sitä vois luulla kun tilille rapsuu vaan 23 opintopistettä tältä lukukaudelta... Nyt kun kouluhommia on pikkuhiljaa saatu käynnisteltyä viime viikon hönöilyn jälkeen, niin kyllä täällä 30op jaksossa olis ihan tekemistä. Suomessa ja erityisesti Savoniassa opintoja viedään eteenpäin enemmän ryhmätyö- ja käytäntöpainotteisesti, mutta täällä uskotaan vanhojen kunnon assignmenttien voimaan! Kurssista riippuen viikko-ohjelma on seuraava: alkuviikosta luento, josta saadaan pohjat viikon tehtävää varten. Pari päivää aikaa valmistella jonkunlainen räpellys loppuviikon workshoppiin, jossa sitten käydään vielä läpi kysymyksiä tehtävään liittyen ja opettaja antaa tärppejä tehtävään liittyen. Tehtävän palautus yleensä seuraavan viikon maanantaina, pituus 1200 sanaa, joka nyt vastannee suomen kielellä jotain 50-70% tuosta sanamäärästä, eli ihan tekemistä riittää.
Matkailun suunnittelu- ja kehittämiskurssilla taas painetaan ryhmätyötä, jossa meidän porukalla on aiheena tutkia Luxemburgin kehittymistä nykypäivän matkakohteeksi. Ryhmätyöhön kuuluu pakollisena osiona vierailu tutkimuskohteessa, joka nyt ei sinänsä haittaa kun kaverilla on autokin käytössä. Näitten lisäks puuhaa riittää englannissa sekä hollannin kielessä ja kultturissa, joista jälkimmäisessä pitää kirjotella parinkymmenen sivun kirjotelma siitä, mikä paikallisessa kulttuurissa iskee. Lyhyesti sanottuna sääliks käy niitä raukkoja jotka tekee 30op jakson. Lukemistakin riittää yli omien tarpeitten, mutta onnistuttiin Miisan kanssa luovimaan asiat niin, ettei kirjoja tarvii ostella. Kiitoksia vaan muun muassa Savonian e-kirjastolle, josta löydettiin muuan 75€ uutena maksava opus.
Eilen iltana päätettiin lähtee tuulettumaan kaupungille ja tsekkailemaan paikallisen puistofestarin meininki. Tilaisuus oli siis kaikille ilmainen ja toki alkoholijuomiakin sai ostettua muutamalta tiskiltä. Anniskelualueen rajat vaan loisti poissaolollaan, eli koko festarialueella sai ottaa kupposta ilman pelkoa portsarista. Tämän lisäks joukossa oli perheitä, joiden vanhemmat nautiskelivat laadukkaasta musiikista ja paikallisesta oluesta(!!) samaan aikaan lasten pyöriessä jaloissa hyperaktiivisina. Herranjestas näitä ihmisiä olis koti-Suomessa odottanu linnatuomio tai ainakin some-mammojen julkisen lynkkauskomppanian täsmäisku. Eihän sitä nyt alkoholia lasten nähden, alkoholisoituvat jo ennen yläastetta...
Festari loppu joskus puoliltaöin ja paikalla oli tosiaan kaikenikäistä ja -näköistä porukkaa vauvasta vaariin ja hevarista aina perheenäiteihin ja nuorisoon asti enkä koko iltana havainnu yhtäkään häiriötä, tappelua tai oksentelijaa, kun taas Kuopion Viinijuhlilla ja Olusilla mokomia sankareita riitti harva se ilta. Myöskin vanhempiensa alkoholin nautiskelua todistaneet lapset todennäköisesti nukkuivat yönsä rauhassa.
Tulipa siis tuumailtua, että ehkäpä Suomessa suurin ongelma ei ehkä ookkaan yli-innokkaat lainsäätäjät, vaan se, että alkoholiin ensinnäkin suhtaudutaan jotenkin sairaalla tavalla. Täällä terassit täyttyy ihmisistä iltapäivällä, kun töistä palailevat ihmiset pysähtyy kirjaimellisesti yhdelle ja jatkaa siitä matkaa kohti kotia, mutta Suomessa after workit tuo mieleen vaan lähinnä keski-ikäisten iltapäivän/alkuillan "seitinohuet". Pointti on siis se, että kun olvia otetaan, niin sitä otetaan kunnolla ja tapellaan vaimon kanssa siinä sivussa. Kliseistä joo ja ehdottomasti kärjistettyä, mutta mun mielestä tässä on silti totuuden siemen mukana. Jotenkin tuntuu, että perinteisesti Suomessa ihmisiä on hävettäny istua alas iltapäivällä ja käydä ns. yksillä, koska alkoholin käyttö on niin pitkään yhdistetty pelkkiin perskänneihin. Onneks ajat ja käsitykset alkaa muuttua eurooppalaisempaan suuntaan myös meillä. Vielä kun tajuaisivat ettei sen oluen aina tarvii olla puolen litran leka. Kuten jo aiemmin kerroin, täällä bisse tarjotaan yleensä 0,25l annoksena, joka mun mielestä on just sopiva tuommoseen seurusteluun ja nautiskeluun. Seuraavaa väitettä en kykene perustamaan mihinkään faktoihin, vaan ihan mutuun: luulen, että oluen pienempi annoskoko myös vähentää kokonaiskulutusta. Baarissa juoman hakeminen ja jonottelu on aina omanlaisensa työmaa, joten baaritiskillä vierailujen määrä on yleensä vakio. Tällä logiikalla siis Pekka Pilettäjän nauttima alkoholimäärä hollantilaisittain olisi puolet siitä, mitä Suomessa tuplakokoisilla kaljoilla. Huono logiikka, mutta tämmöstä oon mietiskelly tuolla kun kapakoissa kuleksii ja ruuhkaselle baaritiskille jonottelu kehtuuttaa. Vasta-argumenttina joku varmaan heittää, että "no mut sit niitä pieniä annoksia tilataan vaan lisää kerralla d44". Minä taas en siihen usko, koska ihminen pystyy kantamaan ja nautiskelemaan järkevästi vaan kahta lasia kerrallaan. Sitä paitsi, kyllä minä ainakin ruuhkassa tilaan kerralla pari olutta, oltiinpa sitten Suomessa tai paikallisten lasten annosten kanssa tekemisissä.
Eiköhän tämä riitä alkoholipolitiikasta tällä kertaa. Nyt vähä unta palloon ja kohti uuden kouluviikon tuomia haasteita. Pitäs muuten niitten sählykamppeittenkin saapua ens lauantain sarja-avaukseen mennessä. Olivat vissiin unohtanu pojat postittaa koko paketin... Pistin nimittäin perjantaina viestiä ja puol tuntia viestin lähetyksen jälkeen oli paketin tiedot ilmestyny seurantajärjestelmään. Noh, pääasia että ens viikolla postipate soittaa ovikelloo!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti